SUGGESTIO KEHON JA MIELEN YHTEYDEN VAHVISTAJANA: MITÄ SE ON JA MITEN SITÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ TILASUUNNITTELUSSA?
”Andre M. Weitzenhofferin määritelmän mukaan suggestio on mikä tahansa verbaalinen tai nonverbaalinen, yksinkertainen tai monimutkainen kommunikaation muoto, jonka tarkoituksena on saada kohdehenkilö kokemaan asioita tai toimimaan tietyllä tavalla, joko hänen tahtonsa mukaisesti tai sen vastaisesti. Toisin sanoen suggestiossa on kyse toiseen henkilöön vaikuttamisesta, hänen ajatustensa, tunteidensa, halujensa ja käyttäytymisensä muuttamisesta.”
YMPÄRISTÖ VAHVISTAA KEHOSTA JA MIELESTÄ LÖYTYVÄÄ HYVÄÄ
Suggestion hyödyntäminen tilasuunnittelussa tarkoittaa sitä, että tietynlaisia elementtejä käyttämällä rakennetaan tarkoituksenmukainen tila, joka virittää tilassa oleskelijan halutunlaiseen olemisen tapaan.
Tarkoitus ei ole siis hypnotisoida ihmisiä tai saada ketään toimimaan vastoin omaa tahtoaan, vaan vahvistaa ympäröivän tilan keinoin ihmisestä itsestään löytyvää hyvää ja korostaa positiivisia vaikutuksia, joita ympäristö voi kehoon ja mieleen välittää.
Luonnossa liikkuminenkin on suggestiota – retkeilijä tai kävelijä altistaa itsensä raikkaalle ulkoilmalle, tuulelle, auringonpaisteelle ja kauniille maisemille, lintujen laululle ja sille miltä maa jalkojen alla tuntuu. Ajatukset rauhoittuvat, syke ja verenpaine laskevat, keho saa liikuntaa ja mieli lepää.
“Itse ajattelen, että energiaa on järkevämpi käyttää itse työn tekemiseen kuin työpaikan olosuhteissa selviytymiseen.”
TILASUUNNITTELULLA VOIDAAN TUKEA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA, PARANTAA OPPIMISTULOKSIA JA AUTTAA LASKEUTUMAAN HETKEEN
Aika harva arkiympäristö lähellämme on rakennettu kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen. Koulujen, konttoreiden ja sairaaloiden seinät ovat suoria, valkoisia ja lasikuitutapetilla verhottuja. Äänimaailma on hälyinen ja sekava, käytävillä kaikuu, jossain piippaa tai humisee. Pistevalaistus on liian kirkas, väärällä korkeudella tai ikävän sävyinen. Miltä tuoksuu? Harvoin kovin hyvältä, ellet ole kukkakauppias.
Mutta tarvitseeko sen olla niin? Voisiko arkipäivän oleskeluympäristö sen sijaan tukea hyvinvointia ja ladata akkuja, eikä rutistaa käyttäjäänsä kuiviin päivä toisensa jälkeen?
Miltä tuntuisi oikeasti ja aidosti viihtyä työpaikalla? Miltä siellä parhaassa tapauksessa näyttäisi, kuulostaisi, tuoksuisi ja tuntuisi? On selvää, että kehon hyvinvoinnin ja paremman työtehon takia kannattaa panostaa hyvään työtuoliin ja -pöytään. Minä haluan tuoda työpaikalle myös mieltä helliviä ratkaisuja: rauhallisen äänimaailman, tarkoituksenmukaiset sävyt, kauniin ja kaikille aisteille sopivan tunnelman. Itse ajattelen, että energiaa on järkevämpi käyttää itse työn tekemiseen kuin työpaikan olosuhteissa selviytymiseen.
Myös vaikkapa hoitolaan tai terapiavastaanotolle voidaan rauhoittavilla sävyillä, maanläheisillä materiaaleilla, lempeällä valaistuksella ja rentouttavalla äänimaailmalla luoda ilmapiiri, jossa asiakkaan on helpompi laskeutua hetkeen, tuntea olonsa turvalliseksi ja antaa itsensä vain olla.
Monestiko olet kuullut sanottavan tai todennut ehkä itse, että sairaalaympäristössä harvoin kenenkään terveys paranee? Minä uskon, että oikein ja tarkoituksenmukaisesti toteutettu toipumisympäristö lisää paitsi potilaiden ja henkilökunnan yleistä viihtyvyyttä, myös parhaimmillaan motivoi potilasta kohti terveempää huomista.
Oppimisympäristössä kirkkaiden värien ja tilan yleisen viihtyvyyden on todettu parantavan oppimistuloksia ja lisäävän aktiivisuutta opiskelussa. Yksi mielenkiintoinen artikkeli oppimista tukevan ympäristön toteuttamisesta ja sen vaikutuksista löytyy Jyväskylän ammattikorkeakoululta.
Ihminen on kokonainen olento; mieli ja keho yhdessä. Jos toista huoltaa, toinenkin voi paremmin.
MIELIKUVAMATKA RENTOUTTAVAAN JA RAUHOITTAVAAN TILAAN
”Avaat oven lempeästi valaistuun huoneeseen. Piippaukset, kohinat ja käytävillä kiirehtivien hoitajien kopisevat askeleet jäävät taakse. Sulkiessasi oven perässäsi tuntuu kuin astuisit sisään toiseen todellisuuteen, sillä tänne eivät kuulu häiritsevät äänet, tänne eivät yllä kolkot valkoiset seinät. Tämän huoneen todellisuudessa ei ole aikaa, ei kiirettä – vain tämä hetki.
Vedät syvään henkeä. Tunnet puhdistavan, raikkaan greipin ja rauhoittavan laventelin tuoksun. Riisut kengät ja sukat ja katselet ympärillesi. Valo siivilöityy kaartuvan katon ja seinien kasvillisuuden seasta ja tuo mieleesi kesäaamun hetken, kun aurinko on noussut ja ilma on vielä raikas. Seinien lämmintä savea ja kalliota muistuttavalla pinnalla kiipeilee köynnös, toisella puolella näet koskettamaan kutsuvia puiden runkoja.
Kävelet peremmällä paljain jaloin, tunnet pyöreät ja lämpimät kivet jalkojesi alla. Kuulet, miten vesi solisee ja kuljettaa pois raskaalta tuntuvat ajatuksesi.
Kuljetat kättäsi puun runkoa pitkin, tunnustelet sen vuorotellen sileää, vuorotellen rosoista pintaa. Löydät puun juurelta sopivan paikan levähtää. Istut alas, oikaiset jalkasi ja nojaat selkäsi tukevasti puuta vasten. Suljettujen silmiesi läpi aistit, miten valo leikkii lehtien lomassa. Keskityt veden solisevaan ääneen ja siihen, miten lehdet kahisevat hennosti. Tunnet puun tuen selkääsi vasten, luotat siihen, että se kannattelee painoasi.
Tässä todellisuudessa voit päästää irti kaikesta jaksamisesta, kaikesta suorittamisesta, kaikesta huolehtimisesta ja murheesta. Täällä voit antaa itsesi vain olla ja levätä.
Voit antaa kaikkien pintaan nousevien tunteiden tulla ja mennä omalla ajallaan ja painollaan. Tässä todellisuudessa saat ottaa itsesi vastaan sellaisena kuin sillä hetkellä olet. Täällä voit ladata itseesi sellaista energiaa, jota sillä hetkellä eniten tarvitset, niin kauan kuin tarvitset. Voit vain olla ja levätä, pysähtyä lempeästi hetkeen.
Sulkiessasi oven perässäsi olosi on tyynempi, rauhallisempi ja luottavaisempi. Eteerinen greippi ja laventeli ovat puhdistaneet ja rauhoittaneet mieltä, ja lämpimät kivet varpaiden alla ovat auttaneet maadoittumaan.
Avaat toisen oven, tällä kertaa toisenlaiseen todellisuuteen: vastasyntyneiden teho-osastolle, jossa tuoksuu käsidesi, mittarit piippailevat ja ilmastointi humisee. Haluat pitää hyvää huolta vauvastasi, ja siksi tiedät, että parasta mitä vanhempi voi lapselleen antaa on tasapainoinen olo ja rauhallinen mieli – ne ovat voimavaroja, joista teille kummallekin on eniten apua nyt ja jatkossa.”
MIELIKUVAMATKA MIELTÄ JA KEHOA AKTIVOIVAAN KONTTORIIN
”Maanantai ja kello kahdeksan -mahtavaa! Avokonttorissa on tunnelma kohdillaan ja työpaikalla on aina viihtyisää viettää päivänsä.
Ensimmäinen vastaan tuleva asia on hauska, luonnollinen ja virkistävä puistomainen fiilis. Kasveja on konttorissa käytetty sekä tilanjakajina että virkistävän tunnelman luomiseen. Huoneilma tuntuu puhtaalta ja raikkaalta, täällä on hyvä hengittää.
Yleisvalaistus on pehmeää, epäsuoraa ja luonnollisen sävyistä – ei pistevaloja tai silmiä särkeviä kovia loisteputkia, vaan luonnollisen oloista ja miellyttävää valoa. Oman työpisteen valaistusta voi säätää itse tarpeen, vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan.
Toimiston tilat on jaettu niin, että saatavilla on sekä yksityisyyttä että avonaisempaa tilaa, ja kalusteiden siirtäminenkin onnistuu tarvittaessa vaivattomasti. Sekä katto-, seinä- että lattiapintoja on käytetty hyödyksi sellaisella tavalla, että silmä löytää monesta suunnasta mielenkiintoisia materiaaleja, korkeusvaihteluita ja muotoja - yrityksen omaa visiota mukaillen toteutettuna.
Akustiikka toimii kuten pitääkin: Työkaverin pisteeltä tai käytävältä ääni ei kaiu eikä kuulu liian lujaa omalle työskentelyalueelle, vaan omaa työtä on vaivatonta tehdä ilman melusta aiheutuvia keskeytyksiä tai häiritseviä taustaääniä. Taustalla kuuluukin sitä vastoin sopivalla voimakkuudella luonnon ääniä tai muuta valkoista kohinaa, jota kuunnellen on helpompi keskittyä ja pitää fokus omassa tehtävässä. Oma tai työkaverin puhelin ei pirise korvia särkevästi, vaan soitto- ja merkkiäänet on vaihdettu vaivihkaisemmille taajuuksille.
Omalla työpisteellä ei ole pakko istua jumittaa konttorituolissa, vaan välillä voi pyöräyttää alleen jumppapalloa muistuttavan Pilates-pallotuolin tai rullailla menemään helposti paikasta toiseen liikuteltavalla kuntopyörällä. Työpaikka- ja hyötyliikuntaa parhaimmillaan!
Työpisteen vaihtaminen onnistuu myös ihan konkreettisesti: Oman työskentelytilan lisäksi konttorista löytyy yhteisiä tiloja, joissa voi pitää palaverin tai pienen aivoriihen yhdessä kollegoiden kanssa aktivoivien värien keskellä. Esimerkiksi kirkas keltainen tehostaa luovuutta ja inspiraatiota, turkoosi ja sininen tukevat silloin, kun pitää tehdä selkeitä ja vakaita päätöksiä. Fyysisen paikan vaihtaminen auttaa myös näkökulman vaihtamisessa.
Työympäristössä on värien lisäksi käytetty hyväksi erilaisia muotoja ja struktuureja. Muistitaulut ovat pyöreitä ja värikkäitä, niitä voi pyörittää eri suuntiin ja niihin voi useampikin työntekijä käydä tekemässä muistiinpanoja tai jakaa ideoitaan. Lattiastakin löytyy erilaisia muotoja, joilla voidaan esimerkiksi jakaa tai merkitä tiloja käyttötarkoituksen mukaan. Aaltoja, ympyröitä, neliöitä, suunnikkaita. Seiniltä ei takuulla löydy lasikuitutapettia, vaan mielenkiintoisia ja eri tuntuisia pintoja, jotka virittelevät mielikuvaan yrityksen omasta visiosta ja viestistä.
Parasta tilassa on kuitenkin se, että työpöydän ääreen ei tule enää jumiuduttua, vaan konttorissa tekee mieli liikkua. Jos tuntuu, että luovuuskanava on tukossa, voi ottaa muutaman juoksuaskeleen työkaverin juoksumatolla, antaa katseeni kiertää värikkäässä ja inspiroivassa tilassa ja tipauttaa pöydällä olevaan tuoksudiffuuseriin pari tippaa Ylang Ylangia ajatuksen kirkastamiseksi.
Avokonttorissako tylsää, harmaata ja ihmisen kuiviin puristava tunnelma?”